Maaseututori & kesäkirppiksen saalis.

Tänään poikkesin Iittalassa Kutilan perinteisellä maaseututorilla sekä kesäkirppiksellä.
Kaikenkaikkiaan saalis oli mahtava. Tässä postauksessa jälleen vain kirja-asiaa, muista löydöistä voi lukea lähipäivinä toisesta blogistani.

Maaseututorilta mukaan tarttui kaksi pokkaria, molemmat Juha Vuorisen tuotantoa: Juoppohullun päiväkirja (jonka olen tosin jo aikaisemminkin lukenut, muistaakseni Sammalkorvalta lainasin.) sekä Tolppa-apina - Juoppohullun päiväkirja 2. Puolitoista euroa kappale, juuri siinä rajoilla että ostaako vaiko eikö.

Iittalan kesäkirppikseltä mukaan tarttui Kodin kukat - viihtyisyyttä viherkasveilla sekä Kodin kukat - näin hoidan kukkiani 2. Nämäkin puolitoista euroa kappale, ei paha hinta hyväkuntoisista kovakantisista kirjoista. Nyt heräsi jälleen pieni toivo, ehkä minustakin vielä joskus tulee viherpeukalo.

Hannu Vuorio: Hagman

Kirjaston poistomyynnistä mukaan tarttui ennestään minulle tuntemattoman Hannu Vuorion Hagman.

Aloin lukemaan kirjaa heti kirjastosta ulos päästyäni.

Kirja oli mukaansa tempaava ja mielenkiintoinen tuttavuus kotimaisten dekkarien joukosta.

Helsingin - ja etenkin Kallion tunteminen - olisi ehkä saanut innostumaan kirjasta vielä enemmän.

Kielellisesti kirja oli hieman hämäävä näin "stadin slangia" osaamattoman mielestä.

Tasapainoilu laillisen ja laittoman rajalla oli ehdottomasti kirjan parhaita puolia,

ja suosittelisinkin Hagmania kaikille kalan ja dekkarien ystäville:

paikoitellen savustetun ahvenen maun pystyi melkein tuntemaan suussaan.

Kirjan takakansi kertoo seuraavaa:

"Hagman on keski-ikäinen eronnut mies, entinen nyrkkeilykehien nekkaaja ja ravintoloiden poke eli sarana - raameiltaan ja maineeltaan juuri se mies, joka vedetään mukaan hämäräpuuhiin ja jota aina epäillään ensimmäisenä.

Hagman on elämänsä käännekohdassa yksin: faija tekee kuolemaa Koskelassa, faijan perustama kirjadivari Kalliossa on konkurssin partaalla, entinen vaimo ja tytär tuntuvat liittoutuneen keskenään. Välit perheeseen ovat katkolla, kun Hagman toteaa tyttären poikaystävän sekaantuneen kovan luokan bisneksiin. Onko Hagman katkeroitunut, viinaanmenevä ja kovanyrkkinen luuseri, joka yrittää mustamaalata poikaystävän tyttärensä silmissä vai tytärtään suojeleva isä, joka vaarantaa henkensä paljastaakseen todelliset syylliset?

Kauhun tasapaino tosiasioiden ja ennakkoluulojen, laillisen ja laittoman välillä säilyy viimeisille riveille asti. Rangaistaanko rikoksesta - se riippuu siitä, onko rikos hyvän vai pahan palveluksessa."

 

Hannu Vuorio on Helsinkiläinen kirjailija, joka on toiminut mm. toimittajana, kriitikkona sekä käsi-kirjoittajana. Vuorio on myös julkaissut runoja 60-luvulla.

Vuonna 1995 Hannu Vuorio sai Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka-palkinnon esikoisdekkaristaan Nyman.

 

Tuomio:3/5

Torey Hayden: Häkkipoika

Taattua Haydenin laatua, sanoisin.

Kirjan takakansi kertoo seuraavaa:

"Vavahduttava tositarina pelkojen lamauttamasta, itsensä häkkiin sulkeneesta 16-vuotiaasta Kevinistä

Kevin oli lopettanut puhumisen seitsemän vanhana. Hän piileskeli pöytien alla ja teki ympärilleen häkin tuoleista. Hän ei ollut astunut ulkoilmaan neljään vuoteen. Arkiset asiat kuten vesi, peseytyminen ja vaatteiden vaihto herättivät hänessä puhdasta kauhua.

Kun Kevinin käyttäytymisessä ei näyttänyt tapahtuvan muutosta, apuun pyydettiin Torey Hayden. Vähitellen jää alkoi sulaa. Kevin osoitti olevansa paitsi nopeaälyinen, myös pohjattoman vihan vallassa isäpuoltaan kohtaan.

Järkyttävyydestään huolimatta Kevinin tarina antaa toivoa osoittaessaan rakkauden ja aidon välittämisen voiman."

Kuten jo alussa mainitsinkin, taattua Torey Haydenin laatua. Kirja oli mukaansa tempaava ja sen olisi tahtonut lukea yhdeltä istumalta. Kirjan sivujen vähetessä toivoi tarinan vain jatkuvan ja jatkuvan.

Suosikkikohtani kirjassa oli päähenkilön, Häkkipojan eli Kevinin puhe hulluudesta:

"Miten sinä voit välittää maailmasta, vaikka se on tällainen? Minä en oikeastaan halua edes olla tässä maailmassa. Minä olen hullu. Eikä hulluna ole välttämättä niin kamalaa. Vaikka kävisi miten huonosti, niin ne korkeintaan pumppaavat minut täyteen lääkkeitä, eikä sitten tunnu enää miltään. Mutta Carolilla ei käynyt yhtä hyvä tuuri. Se ei ehtinyt tulla hulluksi. Varmaan sen olisi kannattanut. Minusta hulluksi tulo ei ole ollenkaan pahinta, mitä voi tapahtua."

Torey Hayden (Victoria Lynn Hayden) on yhdysvaltalainen psykologi ja erityisopettaja, joka on kirjoittanut useita kirjoja hoitamistaan lapsista. Haydenin kirjoista on suomennettu ainakin tositarinat Tiikerin lapsi, Toisten lapset, Häkkipoika, Lapsi muiden joukossa, Nukkelapsi, Hiljaisuuden lapset, Aavetyttö sekä romaanit Auringonkukkametsä, Sähkökissa, Pöllöpoika.


Tuomio: 4,5/5

Toimintahäiriöitä? Huonoa asiakaspalvelua? Huijausyritys? Pelkkä virhe?

Olen tästä nettikaupasta tilannut kirjoja monet kerrat ilman ongelmia,

aina saanut tilaamani kirjat hyväkuntoisina ja nopeasti.

Viimeisin tilauskerta pistää miettimään kahdesti,

tilaanko enää.

Lyhyestä virsi kaunis:

2.4.2010 tein kirjatilauksen, jonka maksoin välittömästi nettipankin kautta kuten aiemminkin.

Osa kirjoista tulikin aivan normaalisti perille, yhden kirjan kohdalla luki jälkitoimitus.

(Nettisivuilla jokaisen kirjan kohdalla luki toimitusaikana 3-5 päivää)

3.5.2010 soitin asiakaspalveluun ja kyselin puuttuvasta kirjasta.

Asiakaspalvelusta ilmoitettiin, että kirja postitettaisiin samalla tai seuraavalla viikolla.

10.6.2010 lähetin asiakaspalveluun sähköpostia, kirjaa ei kuulunut vieläkään.

Seuraavana päivänä sain mielestäni tylyn oloisen vastauksen, asiakaspalvelun tietojen mukaan minulle on lähetetty viesti, kirjan painos on väliaikaisesti loppunut, uusi painos ilmestyisi arviolta 21. päivä. Mitään viestiä en ole kuitenkaan saanut, en postitse en sählöpostitse. (Tarkistan aina myös roskapostikansion.)

Eilen, eli 5.7.2010 kirja löytyi vihdoin postilaatikosta, mukanaan lasku. Aikani ihmettelin, kaivoin tiliotteen esille ja tarkistin: Kyllä, olen maksanut kaikki kirjat jo huhtikuussa tilaushetkellä.

Soitin asiakaspalveluun jälleen, aikansa konetta näpyteltyään asiakaspalvelija löysi tiedon maksusta ja sanoi ettei nyt mukana tullutta laskua tarvitse maksaa.

Olen toki tietoinen, että kirjat voivat loppua varastosta ja uusia painoksia voi joutua odottelemaan.

Sähköpostitse tullut vastaus oli kuitenkin tylyn oloinen, tuli olo, että vain häiritsen heidän työntekoaan asiallisella kysymykselläni. Kirjan mukana tullut lasku saattoi olla vain vahinko, mutta pistää silti miettimään yritettiinkö tässä rahastaa samasta kirjasta kaksi kertaa. Jatkossa mietin tarkkaan tilaanko kyseisestä firmasta kirjoja. Onneksi oli tiliote tallessa, josta pystyin tarkistamaan että olen varmasti kirjan jo maksanut.

Ja kuten jo alussakin mainitsin, olen monesti tilannut kirjoja kyseisestä firmasta ilman ongelmia.

Ehkä kyseessä oli vain inhimillinen virhe.

Kirjaston poistomyynnit: löytöjä & uusia tuttavuuksia.

Harvinainen tapaus, selviydyin ulos kirjastosta lainaamatta yhtään kirjaa.

Tosin tilasin hieman kauempaa lainaksi pari kirjaa, liittyen etäopiskelu-tehtäviin.

Lisäksi löysin poistomyynti-laatikoista itselleni uusia kirjoja,

yksi tutun kirjailija kirja sekä kolme uutta tuttavuutta.

Ensimmäinen uusi tuttavuus on Hannu Vuorion Hagman,

jota aloin lukemaan heti kirjastosta ulos päästyäni.

Toinen uusi tuttavuus on Stuart Woodsin Kuolema järvessä,

takakannen perusteella vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Kolmas uusi tuttavuuson Margaret Yorken Sovintouhri.

Ja sitten se löytö, kaikkien tunteman Stephen Kingin Kosketus.

Kirjahyllystä löytyy jo muutamia muita Kingin kirjoja,

nyt on yksi lisää kokoelmiin.

Ja miettikää, kaikki neljä kirjaa vain kaksi euroa.

Eipä ole kallista, ei.

Tosin lisää rahaa tuhraantuu uusien kirjahyllyjen hankkimiseen,

kaikki vanhat hyllyt ovat jo täynnä ja kirjapinoja löytyy sieltä ja täältä.